Kainuulaiset suppamaastot esittelyssä – ota tästä jutusta vinkit haltuun ensi kesän Kainuun Rastiviikkoa varten!
Julkaistu: 27.02.2026
Kainuulaiset suppamaastot ovat monille suunnistajille tuttuja Rastiviikkomaastoja. Juttusarjassa esittelemme niiden erityispiirteitä ja harjoitteluvinkkejä.
Tämän kevään aikana Kainuun Rastiviikon kanavissa tutustutaan kahteen tyypilliseen kainuulaiseen suunnistusmaastoon: suppa- ja vaaramaastoon.
Ensimmäisenä julkaistavassa jutussa perehdytään suppamaastoihin Pasi Jokelaisen johdolla: kainuulainen maastotyyppi ja KRV:n ratamestarityö ovat Jokelaiselle varsin tuttuja, sillä hän on ollut mukana Kainuun Rastiviikon kartta- ja ratatehtävissä pian 30 vuoden ajan.
Kainuun Rastiviikolla on vuosien varrella suunnistettu lukuisia kertoja erilaisissa suppa- ja kangasmaastoissa, ja monien Rastiviikkokävijöiden lempimaastoihin lukeutuvatkin Kajaanin Joutenlampi ja Sotkamon Tipasoja. Ensi kesänä Rastiviikko järjestetään Suomussalmen Säynäjällä, jonka maisemiin suunnistajat pääsevät ensimmäistä kertaa valloittamaan uutta kilpailualuetta.
Joutenlampi ja Tipasoja ovat suomalaisten suunnistajien keskuudessa eräänlaisten huippumaastojen joukossa. Jos suunnistusmaasto voisi olla pyhiinvaelluskohde, Joutenlampi ja Tipasoja olisivat sellaisia, Pasi Jokelainen sanoo. (Karttakuvat: Kainuun Rastiviikko / Mapline Oy)
Suppamaasto suunnistusmaastona
Kainuulaiset suppamaastot ovat yleensä nopeakulkuisia mäntykangasmaastoja, joissa näkyvyys on hyvä. Supat ovat jääkauden sulamisvaiheen synnyttämiä harjukuoppia, joita voi maastossa olla tiheästikin. Yleisesti suppamaaston erityispiirre on alaspäin laskevat korkeusmuodot.
Supikot ovatkin yleensä Pasi Jokelaisen mukaan suunnistajille mieluisia ja kiinnostavia kisakenttiä.
Suppamaastoja on Suomessa ja maailmalla sen verran vähän, joten ehkä niissä on siksi omanlaisensa eksotiikka tai harvinaisen maaston viehätys, hän sanoo.
Suunnistushaasteita kaikentasoisille suunnistajille
Ensikertalaiselle sekä kokeneemmallekin kartanlukijalle suppamaastot voivat kuitenkin aiheuttaa monenlaista päänvaivaa. Maastossa ei välttämättä ole selkeästi näkyviä jyrkänteitä eikä usein kiviäkään, joten suunnistaminen perustuu lähes kokonaan kartalla näkyviin ruskeisiin korkeuskäyriin.
Erityisesti korkeuskäyrien laskevan tai nousevan suunnan ymmärtäminen on yleensä aloittelevalle suunnistajalle haastavaa. Jokelainen kertoo, että aluksi on tärkeää hahmottaa kartalta maaston hallitsevat muodot.
Suppien väleissä on lähes aina helposti seurattavia harjanteita, jolloin välttyy kipuamiselta alas ja ylös. Ne voivat muodostaa hieman kiertävän kulkureitin, mutta harjanteita pitkin voi edetä melko tasaista ja helposti edettävää maastoa.
Korkeuskäyrien lukemisessa on avuksi maaston hyvä näkyvyys, Jokelainen hoksauttaa. Aloittelijakin voi ymmärtää kartan ja maaston yhteyden, kun näkökenttä yltää kauas, ja maastoa voi verrata karttaan pitkälläkin etäisyydellä.
Kuinka suppamaastoihin kannattaa valmistautua
Suppamaastot on hyvä ottaa haltuun etukäteen harjoittelemalla. Jokelainen neuvoo, että maastosta voi muodostaa ennakkokäsityksen katselemalla esimerkiksi kilpailumaaston vanhaa karttaa, alueen pullautuskarttaa tai tutkimalla kolmiuloitteisia rinnevarjostekuvia. Mieleen kannattaa painaa muun muassa hallitsevat suppajonot ja johdattelevat harjanteet.
Tällainen sisätyönä maaston opettelu voi auttaa, että varsinaisessa kisasuorituksessakin korkeuskäyrien suunta avautuu helpommin, Jokelainen sanoo.
Kainuussa suppamaastot ovat siis usein sekoitus suppia, harjuja sekä tasaisempaa mäntymetsää. Ensi kesänä Suomussalmella on luvassa näitä kolmea – nähdään siis Säynäjällä!
58. Kainuun Rastiviikko järjestetään Suomussalmen Säynäjällä 28.6.–3.7.2026. Seuraava edullisempien osallistumismaksujen hintaporras sulkeutuu huomenna lauantaina 28.2.2026 klo 23.59.
ILMOITTAUDU KAINUUN RASTIVIIKOLLE
